Retargeting on termi, joka esiintyy markkinoinnissa – ja varsinkin verkkomarkkinoinnissa – erittäin usein. Välillä sen rinnalla käytetään synonyymina remarketing-termi. Suomeksi ”retargeting” voisi kääntyä uudelleen kohdennettavaksi markkinoinniksi, mutta englanninkielinen termi on tässäkin yhteydessä vakiintunut laajiten käytetyimmäksi.
Uudelleen kohdennettava ei tarkoita uuden kohteen etsimistä, vaan uuden tavoittamisyrityksen tekemistä. Yleisin ja yksinkertaisin esimerkki on tietyllä sivustolla vierailleen käyttäjän tavoittamista uudelleen – yleensä tavoite on saada tämä käyttäjä viemään esimerkiksi aloittamansa ostotapahtuma loppuun.
Mikä etu retargetingissa on?
Useimmiten kyseessä on erittäin tehokas tapa – tiedämme jo ennalta, että käyttäjä on ollut ainakin jossakin määrin kiinnostunut sivustosta tai sillä esiteltävästä tuotteesta. Tällainen käyttäjä on todennäköisemmin ostohalukas kuin täysin uusi käyttäjä, jolle sivuston mainos esitetään ensimmäistä kertaa.
Lisäksi retargeting on suhteellisen vaivatonta ja helppoa. Tähän vaaditaan vain pieni java-eväste, jolla kävijät tunnistetaan ja jolla heitä seurataan. Pieni pätkä koodia tekee kaiken kovan työn, ihmisen osana on lähinnä päättää, millaisella viestillä retargetingin kohdetta lähestytään. Varsin yleistä on tarjota ylimääräistä alennusta esimerkiksi jo ostoskoriin lisätystä tuotteesta.
Retargeting toimii apuna ja tukena
Parhaimmillaan ja oikein toteutettuna retargeting on tehokas tapa myös muun verkossa tapahtuvan markkinoinnin tukemiseen. Sillä voi silti tehdä paljon muutakin kuin ohjata asiakkaita verkkokauppaan – voit tiedottaa esimerkiksi kivijalkaliikkeiden erityisistä tapahtumista. Joskus myös pelkän näkyvyyden saaminen ja bränditietouden levittäminen voi olla arvo itsessään.
Pelkkä retargeting-markkinointi tuskin riittää kattamaan kaikkea verkkomainonnan tarvettasi. Jo pelkkä re-etuliite kertoo, että sinulla on tarve saada se kaikkein ensimmäinen impulssi sytytettyä.
Verkkomarkkinoinnin tapauksessa kyseessä on yleensä houkuttelusta sivustolla vierailuun ensimmäistä kertaa. Vasta tämän jälkeen retargetingin soveltaminen tulee kyseeseen. Kannattaa toki huomioida, että kaikkia vierailijoita ei välttämättä kannata pyrkiä saamaan sivustolle uudelleen – jos vierailija ei tee sivustolla yhtään mitään etu- tai laskeutumissivun jälkeen, on hän hyvin todennäköisesti epäkiinnostunut kävijä tai suoranainen vahinkoklikkaaja.
Useita eri alustoja retargetingiin
Hyvä uutinen on, että käytössä on useita eri verkostoja ja alustoja retargeting-markkinoinnille. Valinnan vaikeus voi kuitenkin olla suuri. Google ja sen tuttu AdWords on monessa tapauksessa varsinkin retargetingia aloittelevalle hyvä valinta. Useimmilla verkossa mainontaa tekevällä on jo olemassa oleva AdWords-tili, ja tutun tilin ja käyttöliittymän kautta hoituu myös AdWordsin oma retargeting.
Googlen ja AdWordsin etuna on tietenkin paitsi helppokäyttöisyys, myös laaja tavoitettavuus. Mainosten kattavuus ei rajoitu vain hakutuloksiin vaan sitä voi laajentaa kaikkiin Googlen kumppanisivustoihin – mikä kattaa jo todella suuren osan internetistä.
Facebookin laskusuhdanteesta tai jopa suoranaisesta tuhosta on revitty raflaavia otsikoita jo pitkään, mutta tosiasiallisesti kyseessä on edelleen maailman selkeästi suosituin sosiaalisen median verkosto. Sillä on Suomessakin noin 2,7 miljoonaa käyttäjää kuukausittain. Toisena tässä tilastossa seuraa Instagram 1,7 miljoonalla käyttäjällään.
Facebook tarjoaa erittäin hyvän alustan ja työkalut retargetingiin, ja mitä todennäköisemmin sinäkin olet törmännyt tähän markkinoinnin muotoon kyseisessä sosiaalisessa mediassa. Facebookin mainontatyökaluja leimaa sama helppokäyttöisyys kuin Google AdWordsiakin. Ne ansaitsevat kiitoksen myös selkeiden ja ymmärrettävien kohdennusvaihtoehtojensa ansiosta. Kotimaisiakin vaihtoehtoja retargetingiin löytyy, esimerkiksi Alma Median ja Sanoman alustat.