Mitä ovat kryptovaluutat?

Mikäli et ole viettänyt viimeistä paria vuotta tynnyrissä asustellen, olet varmasti kuullut puhuttavan kryptovaluutoista. Absoluuttisesti eniten julkisuudessa on puhuttu bitcoinista, ja välillä varsin sensaatiohakuisesti. Kryptovaluutat ovat kuitenkin paljon muutakin kuin toive äkkirikastumisesta tai rikollisten keino peittää jälkensä. Tässä artikkelissa tutustumme lyhyesti siihen, mistä kryptovaluutoissa on kyse. Esittelemme myös muutaman erilaisen kryptovaluutan.

Hajautetun verkoston valuutta

Yhtä yksiselitteistä ja samanaikaisesti kattavaa vastausta siihen, mitä kryptovaluutat ovat, on vaikea antaa – eri valuutat toimivat nimittäin hieman eri tavoin. Yhteistä näille digitaalisille valuutoille kuitenkin on se, että ne toimivat hajautetun verkoston avulla ja pitävät näin käyttäjänsä myös anonyymeina. Anonymiteetti onkin iso plussa erilaisten kryptovaluuttojen kohdalla.

Useimmat kryptovaluutat käyttävät niin kutsuttua blockchain- eli lohkoketjutekniikkaa. Blockchain on tekniikka, jota käytetään monissa muissakin sovelluskohteissa. Kryptomaailmassa se mahdollistaa hajautuksen ansiosta sen, ettei kukaan pääse käpälöimään järjestelmän ”tilikirjoja” ja näin huijaamaan itselleen rahaa. Kun käyttäjä lähettää toiselle käyttäjälle rahaa, kirjautuu tämä tapahtuma lohkoketjuun. Kryptovaluutan arvo määrittyy yksinkertaisesti kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan eikä ole riippuvainen esimerkiksi keskuspankkien koroista tai muusta tällaisesta keinopitoiseksi laskettavasta ohjauksesta.

Kryptovaluutasta puhuttaessa puhutaan usein myös louhimisesta. Tämä on toimintaa, jolla luodaan uutta rahaa, ikään kuin louhitaan sitä esiin. Useimmiten kryptovaluuttaa on olemassa tietty ennalta määritelty määrä, jota tietokoneitse voidaan louhia. Uusien valuuttojen alkuaikoina tämä prosessi on helpompaa, mutta ajan mittaan alkaa vaatia yhä enemmän ja enemmän laskentatehoa tietokoneilta.

Uuden valuutan luomiten käykin jossakin vaiheessa niin haastavaksi, ettei se onnistu perinteisillä kotikoneilla. Esimerkiksi halvan sähkön maissa on jo lukuisia bitcoin-farmeja, joissa valtavan tehokkaat tietokoneet on valjastettu louhimaan uutta bitcoinia esiin – tässä piilee yksi näiden valuuttojen isoimmista ongelmista: niiden louhinta kuluttaa huimia määriä sähköä eikä siksi ole kovin ympäristöystävällistä toimintaa.

Mihin kryptovaluuttoja käytetään?

Kryptovaluutalla on lukuisia erilaisia käyttökohteita, ja oikeastaan voidaan sanoa, että kryptovaluutta toimii aivan samaan tapaan kuin perinteinen raha – on vain myyjistä ja ostajista kiinni, käyttävätkö he esimerkiksi bitconia, ethereumia, dollareita vai euroja.

On kuitenkin tiettyjä asioita, joihin kryptovaluutat sopivat poikkeuksellisen hyvin niiden anonymiteetin ansiosta. Esimerksi rahapelaaminen on yksi tällainen sektori ja varsinkin niissä maissa, joissa lainsäädännöllä on rajoitettu rahapelaamista tai jopa kielletty se, pelaajat suosivat näitä valuuttoja. Kovin suuret eivät kryptovaluutoilla salattujen verkkokasinoiden markkinat vielä ole, mutta esimerkiksi bitcoin-kasinoita markkinoilla toimii jo jonkin verran: Bitcasino, Fortune Jack, 7 Bit Casino joitakin mainitaksemme.

Varsinkin iltapäivälehdissä on usein maalailtu kauhukuvia siitä, miten ”rikollisten valuutta” bitcoin tekee rahanpesusta entistä helpompaa ja saa huume- ja asekaupan rehottamaan. Tutkimustulokset ja tilastot eivät kuitenkaan tue näitä väitteitä – kyllä, bitcoinilla ja muilla kryptovaluutoilla pestään rahaa, mutta niin tehdään perinteisilläkin valuutoilla. Digitaaliset valuutat eivät erotu näissä vertailuissa suuntaan tai toiseen. Samaten aivan kiistaton enemmistö huumekaupasta tapahtuu edelleen perinteisissä kanavissa ja perinteisillä valuutoilla.

Muutamia esimerkkejä kryptovaluutoista

Bitcoin on se tunnetuin nimi tällä sektorilla, ja voisi miltei sanoa, ettei se esittelyjä kaipaa. Sen markkina-arvo muodostaa yli 50 % kaikkien maailman kryptovaluuttojen arvosta. Vuonna 2008 luodusta valuutasta on muodostunut myös yleinen spekulaation kohde, ja sen kurssikehitystä seurataan tiiviisti. Luonnollisesti monet tahdot, etenkin perinteisemmästä finanssimaailmasta, ovat varoitelleet kuplan puhkeamisesta.

Ethereum ei varsinaisesti ole kryptovaluutta, vaan oman lohkoketjunsa omaava IT-ekosysteemi tai -alusta. Ethereum-lohkoketju mahdollistaa kryptovaluuttojen luomisen, ja sille ether-niminen kryptovaluutta onkin luotu. Monesti termit ethereum ja ether toimivat toistensa synonyymeina, vaikka tämä virheellistä onkin. Ether on bitcoinin jälkeen toiseksi suosituin kryptovaluutta.

Ripple on se kryptovaluutta, jonka perinteinen finanssi- ja pankkimaailma on parhaiten ottanut vastaan. Esimerkiksi UBS- ja Santander-pankit ovat ottaneet ripplen käyttöönsä. Rakenteeltaan se muistuttaa hyvin paljon bitcoinia, mutta on toiminnaltaan vielä nopeampi.