Korvaavatko nettikaupat kivijalkakaupan täydellisesti?

Vuokrataan liiketilaa. Myydään liiketilaa. Näitä kylttejä ovat liikehuoneistojen ikkunat olleet täynnä jo hyvän aikaa, menipä sitten Helsinkiin, Heinolaan tai Heinävedelle. Kivijalkakauppa on julistettu auringonlaskun alaksi ja jopa käytännössä kuolleeksi. Nettikauppa korvaa kivijalkakaupat kokonaan, ei voi mitään. Vai voiko? Onko kyse todella väistämättömyydestä, eikö perinteisillä myymälätiloilla ole enää mitään tulevaisuutta?

Näe muutakin kuin tyhjät liiketilat

Kuten todettua, tyhjiä liiketiloja löytyy tätä nykyä runsaasti mistä tahansa. Niihin katse kiinnittyy helposti, eivätkä ne yleensä kaupunkien yleistä ilmettä kaunista. Tyhjien liiketilojen vierestä löytyy kuitenkin yhä edelleen toimivia yrityksiä. Räätäleitä, pyöräkorjaamoja, kenkäkauppoja, ravintoloita, kukkakauppoja, antikvariaatteja… oikeastaan harva kivijalkakaupan laji on tyystin hävinnyt mihinkään, vaikka verkkokauppa on ollut osa arkea laajassakin mittakaavassa jo vähintään vuosikymmenen ajan.

Totta kai: moni yritys on pistänyt pillit pussiin ja lopettanut kokonaan tai siirtynyt vain verkkoon. Onko kyse kuitenkaan vain verkkokaupan kasvun raivaamasta tilasta? Ei, ei vain siitä, sillä kyse on myös muutenkin jo heikoissa kantimissa ja kädestä suuhun elävien yritysten katoamisesta. Kivijalassa menestyvät edelleen ne yritykset, joilla on tarjota jotakin, mitä ei verkon kautta kykene tarjoamaan. Hintakilpailullakaan ei kyetä tappamaan asiantuntevaa palvelua.

Ei pelkkää vastakkainasettelua

Verkkokaupan ja kivijalkakaupan vastakkainasettelu luo usein aivan liian yksipuolisen kuvan kentästä, jolla yritykset toimivat. Kivijalassa toimiva pieni monen sukupolven ikäinen perheyritys voi näinä päivinä nousta verkossa merkittäväksikin toimijaksi, kiitos helppojen verkkokauppa-alustojen ja jatkuvasti kehittyvien logistiikka- ja toimitusketjujen. Samalla taas isot verkkokauppajätit voivat avata omia fyysisiä kauppojaan, joiden päätarkoitus on toimia lähinnä sovituskoppeina.

Yhdessä kivijalka ja verkkomyynti voivat palvella asiakkaita huomattavasti joko-tai-tyylistä ratkaisua paremmin ja laajemmin. Tällaisen myynnin monikanavaisuuden joukkoon mahtuu myös muunlaisia ratkaisuja, kuten pop-up-tyylisiä showroomeja ja kiertäviä, mobiileja roadshow-esittelyjä. Myyntikanavien väliset raja-aidat hämärtyvät, ja esimerkiksi erilaisten augmented reality -ratkaisujen kautta mobiiliostaminen fyysisessä myymälä- tai esittelytilassa avaa uusia mahdollisuuksia.

Esimerkiksi vaatekaupassa ollaan jo hyvin huolissaan palautusrallin merkityksestä päästöjen kannalta: kuluttajat tilaavat ison läjän vaatteita sovitettavaksi tai kerran käytettäväksi ja palauttavat ne surutta ilmaisen palautusoikeuden nojalla. Verkkokaupan fyysiset sovituspisteet poistaisivat omalta osaltaan tätä.

Myös myyjän rooli tulee jatkossa kehittymään varmasti huomattavasti nykyistä laaja-alaisemmaksi. Pikemminkin voidaan alkaa puhua tuoteneuvojista, joiden kannalta on loppujen lopuksi samantekevää, tapahtuuko lopullinen transaktio myyntitiskin korttipäätteellä vai verkkopankin maksupainikkeella.

Ruokakauppa uuden edessä

Pandemia kasvatti verkkokauppaa kaikilta osin, mutta erityisesti ruoan verkkokaupassa kotona vietetyn ajan lisääntyminen ja kontaktien välttäminen aiheuttivat todellisen ryntäyksen virtuaalisten muro- ja vessapaperihyllyjen väliin. Ravintolaruoan kotiinkuljetus oli hyvässä kasvussa jo ennen koronakevättä, mutta sai entisestään lisävauhtia sekin. S-ryhmä ja K-ryhmä kuitenkin olivat aivan uuden aikakauden edessä – vain melko pieni osa ryhmien kaupoista teki kotiinkuljetuksia tai myymäläkeräilyjä nettitilauksista aiemmin, nyt kysyntä on paikoin ollut tarjontaa suurempaa. Kauppahalli24, jolla ei ole lainkaan kivijalkatoimintaa, on laajentanut toimitusaluettaan nopeasti ympäri Uuttamaata ja viimeksi Turun seudulle.

Suomalaiset ovat siis ottaneet päivittäistavarakaupan verkkomyynnin omakseen – ainakin isoissa kaupungeissa. Henkinen valmius ruoan verkkotilaamiseen on olemassa, mutta nyt kaivattaisiin vielä isojen toimijoiden heräämistä ja niiden toiminnan saattamista nykyisten verkkokaupan standardien tasolle. Herää toisaalta väkisinkin kysymys, haluatko perinteiset ruokakaupat edes siirtyä verkkoon? Siellä ne joutuisivat kilpailemaan ehkä aivan uusien pelureiden kanssa. Näiden toimijoiden intresseissä saattaakin olla pönkittää ihmisten vanhoja tottumuksia kivijalassa toimivan ruokakaupan suhteen.